Poika halusi violetin,pitkähkön tupsupipon. Tein sen jo jonkun vuoden hillotuista lankavarastolangoista: Hjertegarnin Silke Alpacaa ja Novita Woolia rinnakkain. Mallineuleeksi valikoitui bambuneule.
Äiti on tyytyväinen, kun ei lapsilla päätä palele.
Toki armaallenikin olen pipon väsännyt, vaikka tämä on kyllä jo viimevuotinen. Kuvasin sen tuossa samassa uloslähtöhässäkässä. Koolhaas ihanasta Shokay-jakkilangasta. Suoraan Himalajalta, ja himan pipoläjästä.
Kissan kanssa tulee välillä sanomista neuleiden omistusoikeuksista.
Sain tämän naapurissa asuvalle ystävälle menossa olevan neuleen kuitenkin kiskottua kissan alta. Olen vähän liemessä satulahihan kanssa. Halusin tehdä kaarrokeosan pyörönä, en irtokappaleina alkuperäisen paidan ohjeen mukaan. Zimmermanin Knitting Without Tearsin ohjeen mukaan homma ei nyt ole mennyt ihan putkeen, vaikka en ole (ainakaan vielä) kyyneliin puhjennutkaan. Oiskohan kolmas viritys menossa. Hmmm... ehkä olisi kuitenkin kannattanut tehdä ihan sen originaaliohjeen mukaan, mutta nyt sitten teen niin monta yritystä kuin tarpeen on. Kyllä tämä vielä valmistuu...