Vähänks nää on ihanii!

Kävimme Katjun kanssa perinteisellä (!) kesälounaalla Hakaniemessä, tällä kertaa Piritassa. Aamulla keli näytti synkältä, mutta lounasaikaan se oli ihan strålande!! Aurinko paistoi, ja näytti ihan kesältä. Oli tosi mukava jutella, istuskella hetki merenviereisellä terassilla ja nauttia herkulliset salaatit. Ja... sain Katjulta iii-iii-ihanan kesäylliksen, Tuulian silmukkamerkkejä! Lempivärisiä Swarowskin kristalleja, ja kivoja yksityiskohtia. Merkkejä on täydellinen sarja: neljä kavennusten tai lisäysten merkitsemiseen, yksi erilainen kerroksen vaihtumiskohtaan, ja vielä irrotettava kerrosmerkki. Kiitos!!

Olen kolmen neuleen loukussa. Kaikkia on kiva tehdä, joten jokainen edistyy, mutta mikään ei valmistu. Pinaattimekon helma on vielä kymmenisen senttiä liian mini. Lerke-bolerossa on menossa reunuskaitale. Hihoissa se on jo:

Hmmm....  jäljellä on 1,5 kerää lankaa. Kaitale on melkoisen leveä. Saatan joutua käymään lankakaupassa. Luulen, että kestän sen.

Katju ehti jo tehdä Vuokko-neuleen uudesta Pitsiä puikoille -kirjasta. Mulle kans! Jemmasta löytyi bambu-merinosekoite, joka on oikeasti petroolinväristä.

Juttuhan on siinä, että kun joku neule on liian iso (Pinaatti), joku hankalassa vaiheessa (Lerke-bolero), tai ei muuten vain just nyt inspiroi (ei puhuta nyt niistä) aloitetaan seuraava (Vuokko), jotta sen voi ottaa mukaan ratikkamatkalle.