Water's edge cardigan etenee vakaata vauhtia. Päätin tehdä siihen Premo-massanapit. Mutta olipa kirkas auringonpaiste! Kerän varjossa olevat versiot näyttävät lähinnä oikeanvärisiltä. Vielä en tiedä, ompelenko takkiin suora- vai pyöreäreunaiset napit. Tein molempia.
Kun nyt massat olivat esillä, ei voinut lopettaa tähän. Sisko oli eilen perheensä kanssa käymässä, ja hän tykkäsi yhdestä uudesta korustani. Siinä on isohko keskushelmi Premosta, ja lisänä lasihelmiä. En malttanut luopua omastani, mutta piankos sitä leipoo uuden. Ja sitten vielä yhden ja yhden ja...
Tässä siskon valmis koru...
... ja tässä vasemmalla se originaaliversio. Pari muutakin tämänpäiväistä ehti valmiiksi koruksi asti.
Pörrön värikurssilla tehtyjen helmien kokoaminen oli jäänyt, kun unohdin laajentaa ison alahelmen reiän suuremmaksi, niin että vahanauha mahtuu siitä läpi kaksinkertaisena. Tein uuden, ja iloisen villi koru on nyt valmis!
Työkaverin kanssa tehdyn vaihtokaupan mun osuus oli avainkaulanauhan tekeminen, joka vaihtui muuntamiseksi: hänellä oli vanhastaan nauha, joka oli liian painava. Kevensin sitä vaihtamalla kookkaat helmiäishelmet massahelmiin. Ketju keveni melkein puoleen alkuperäisestä painostaan.
Alkuperäisen ketjun helmet riittivät hyvin vielä rannekoruun.
Ihania leipomuksia<3 Kätevää kun osaat leipoa napitkin itse.
VastaaPoistaKylläpä taas kauniita koruja. toi villi koru on erityisen kaunis. Pian nähdään!
VastaaPoistaSINULLE ON TUNNUSTUS BLOGISSANI <3
VastaaPoista