Oho, pitkä aika edellisestä päivityksestä...

Neuleita on valmistunut, mutta ne ovat kuvaamatta. Tässä siis virkkuuksia ja vähän muuta.

Nyt on loma loppumassa, kolme viikkoa kului toooosi nopeasti. Käytiin Amsterdamissa. Lähtötunnelmissa:

 Asunto oli sama kuin vuonna 2011.Siinä on ihana viherhuone ja puutarha.

Muuten oli hauska vain vaellella, nauttia kanavaelämästä, kahviloista ja arkkitehtuurista.

Penelopen lankakaupassa ja Coppenhagen-helmikaupassa pitää aina päästä käymään, mutta ostoksia tein aika vähän. Kotona on jo yhtä sun toista kivaa ...

Amsterdamissa ollessamme kuulin sisko-Heliltä ragdollista, jonka perhe joutuu luopumaan kissastaan allergian vuoksi. Arvaa, kuka innostui... olen koko kevään selannut kissoja Epun (?) kaveriksi. Tässä Hilla:

... joka osaa jo rentoutua meillä. Hilla on tosi ihana ja lempeä tyyppi. Epun kanssa yhteinen sävel on vielä hakusessa, mutta parempaa suuntaan ollaan menossa :-).

Vihreää amigurumi-kissaa virkkasin Amsterdamissa. Päätin virkata Hillan perheelle amigurumi-ragdollin. Taisivat ilahtua siitä, ainakin perheen 6-vuotias Lenni oli kelpuuttanut sen unikaveriksi.

 

Tuon punaruskean olen tehnyt jo aikaisemmin, mutta Punta Yarnsin Merisockista tein toisenkin vihreän kisun

Virkatun nuken kropan olen tehnyt jo vuosia sitten. Villa Nokkonen-sisustusliikkeessä käydessäni näin siellä korkkiruuvikiharaisen virkatun nuken, josta sain inspiksen. Nyt on nukke valmis.

Ihania lomatekemisiä olivat myös SeijaP:n ja hänen lampaidensa luona vierailu ja Titityyn kesämiitti, jossa käytiin Katjun, Kristiinan ja SeijaP:n kanssa. Matkalla poikettiin mm. Teeleidin myymälässä Jyväskylässä, joka on kyllä varsinainen teenystävän paratiisi

Kesämiitissä oli mukava höpötellä ja neuloa ulkona, kun sääkin suosi! Tässä onnellinen neuloja Lanitium-ostosten kanssa.

Kotona oli sitten ihana nauttia kesän lemppariaamupala: earl grey -teetä uudesta teepannusta ja Villa Nokkosen mukista, Oivallus-leipää, raejuustoa ja mansikoita  :-)

Nyt menossa ovat Meadow Grass -huivi tuosta samasta vihreästä kissa-Merisockista ja aikaisemmin hankitusta Lanitiumin turkoosista glitter-langasta

... ja pikkuvillatakki keväisellä Prahan-reissulla hankitusta silkkivillasta

Virkkuuksia

Tintti opetti Tyyne-mummon patalapun tekemistä Tallinnan-reissulla. Se on melkein maagista: miten peruspylväsverkosta syntyy "päällisvirkkauksella" niin hienoa pintaa!

Samalla metodilla tulossa Tintin hienon virkkuukoukkukotelon inspiroimana tämmönen versio. Vielä en ole päättänyt, miten teen lokerot koukuille, mutta vetskari tulee kolmelle sivulle. Liukuvärjätty lanka näissä töissä on Alize Bella Batikia (Villa Lankassa myynnissä), 100 % puuvilla, koukku mun käsialalla no 3,25.

Tämän huivin malli oli jäänyt mieleen Pinterestistä. Kun Villa Lankasta hyppäsi kätöseen  Alizen Fine -bambulanka, kombinaatio oli pian selvillä:

Meneillään on myös pyöreäpohjaisen pussukan virkkuu. Kolmiomalli on Virkkurin. Olisin halunnut jatkaa tästä omenanvihreällä, mutta viime kesänä ostetun langan saman värinumeron lanka olikin muuttunut selvästi oliivimmaksi. No, ei hätää, tästä pääsee jatkamaan valkoisellakin.

Ja yksi pikkuliinakin on tehty. Niitä on kiva virkata :-). Tämänkin malli löytyi Pinterestin kautta. Pikkuliinoja tein nuorena tyttönä. Sisko oli löytänyt niitä lapsuudenkodin kaapista, ja tuonut muutaman olkkarin tasolleen tyylikkääseen kotiinsa :-)!

Kaunista turhuutta... idea Pinterestistä, malli omasta päästä. Kenelle oikeasti tulee mieleen virkata kivelle pitsipäällinen... mutta hauskalta näyttää!

 Alapuolelta tämmönen

Kaksi tehty. Käytössä näyttää tältä :-)

Palmikoita ja tossuja

Muistin taas kerran, miksi tykkään niin paljon palmikkoneuleista. Ne joustavat tosi paljon, niin että ne ovat supermukavia päällä, ja neuletta on mahdollista muokata helposti napakammin ja väljemmin istuvaksi. Pitkän hupparin  sovelsin  Novitan kevään lehdessä olleesta ohjeesta

.

Lanka löytyi varastoista - Lion Brandin Fishermen's Wool - paksumpaa kuin mallissa. Kolme halkomaista 227 g kerää riitti hyvin, yksi ehjä jäi vielä jäljelle. Sitä en ehkä raaski käyttää ikinä.

Jätin tosiaan hupparin kengurutaskun tekemättä, ja vartalomuokkaukset tein oman mieleni mukaan. Räveltämössä tarkemmat speksit. Viihdyn tässä tosi hyvin.

Mulla on jo pitkään ollut mielessä uusien ruokapöydän tuolien hankinta. Ne tulivat vastaan viime lauantaina Habitatissa.Ovat just samaa harmaata kuin meidän kodin ikkunanpuitteet. So what? No se, että innostuin virkkaamaan uusille tuoleille tossut jostain - varmaan FB:stä - mieleen jääneen idean mukaan.

 Onneksi oli vironvillaa jemmassa!

Oih...

... mikä Viron-reissu! Perjantaista lauantaihin, ihanaa seuraa ja neulomista. Käytiin Aaden kehräämössä Raasikussa, Karnaluksissa, Wool&Woolenissa, kissakahvilassa. Neulottiin, herkuteltiin ja nautittiin elämästä. 

Saalis oli tällainen: Aadelta kolme vyyhtiä 8/2-vironvillaa ja kahta eri harmaata hahtuvakiekkoa, pari kutakin. Wool&Woolenista Soft woolia nuo vasemmalla oleva roosa kartio ja sen alapuolella oleva keritty kerä, yht n. 360 g. Metrejä pitäisi olla n 560/100g. Korutarvikkeet, Alizen Bella -puuvillat, puikot ja koukut sekä Regian sukkalanka Karnasta.Tintiltä sain kolme hienoa puna-harmaata Tyyne-mummon patalappua. Kiitos!!!

Itse harjoittelin Tintin Tyyne-patalappua noilla oikean alakulman langoilla, ja eka lopputulema on siinä vieressä. Tosi kivaa pintaa, ja tykkään liukuvärilangasta toisena lankana. Kolme mahdollista mokaa ehdin patalapussa tehdä, ja Tintti korjasi ja auttoi eteeenpäin. Onnistuiskohan seuraava ihan itte :-)?

Paluumatkalla opeteltiin tosiaan Tyynen patalapun tekemistä. Tässä iloisia virkkaajia, ope keskellä, kuva täältä:

Hups, nämä jäivät ekasta kuvasta pois: sataman D-terminaalin vieressä olevasta lähiruoka- ja kotiteollisuustuotteita myyvästä kauppahallimaisesta kaupasta löytyi kivoja musta-valkoisia vohvelikankaisia kylpypyyhkeitä, ja Karnasta ostin tosiaan myös Karbonz-sukkapuikot

Aiemmin kissalle virkkaamani nukkuma-alusta ei herättänyt kissassa samanlaista innostusta kuin vauvalle tekemäni vaippavillahousut, joita se nuohosi ja haisteli innokkaasti. Eka versio oli värjättyä hahtuvaa, josta ilmeisesti parhaat lammastuoksut olivat hävinneet. Nyt ostin Aadelta värjäämätöntä hahtuvaa ihan Eppua varten. Se taitaa olla ihanaa: kun jätin keskeneräisen työn sohvalle, kissa tuli saman tien nuuskimaan sitä, ja asettui pienelle tilkulle makoilemaan.

Tuhannet kiitokset Katjulle järkkäämisestä!! Tässä hän kertoo reissusta lisää.

Hui huivei ja pipoi

Kävin Snurressa, ja näin Annen päässä mallipipon. Oi, tykkäsin siitä! Koska olinkin mennyt sinne ostamaan Semillaa, ja mallipipo sattumoisin oli juuri siitä tehty, ei tarvinnut miettiä. Suoraan selkäytimestä: joo, toi, ja tuubihuivi samaa mallineuletta: ohjeet oli jo mietitty molempiin. Mitenköhän taas päädyin fuksiaan...

 

Vanhan sataman viimeisiltä kässämessuilta löysin Puffalan kaunista, pehmeänväristä ja tosi pehmeää kasmirsekoitehuivilankaa. Siitä halusin tehdä ohuen mutta muhkean tuubihuivin, minkätyyppistä olen himoiten tuijotellut tyylikkään etelähelsinkiläisen liikkeen ikkunassa.

Koko 100 g ja 800 m (korjaus: eiku 720 m) käytin tähän, ympärysmitaltaan 110 cm ja korkeudeltaan 48 cm tuubiin. Muutama kerros ainaoikein-neuletta molempiin reunoihin, muuten sileää.

 

Tyttärelle tein yhden illan tuubihuivin kympin puikoilla kolmesta vyyhdistä Palomaa, löytö Eiran Lankojen alekorista.

Pitkään ideatasolla ollut jämälankahuivi... Lanitium-glitterlankaa jäi puserosta yli toistasataa grammaa. Niistä Multnomah, taas kerran. Tykkään siitä, että siitä saa kaulusmaisen jutun puseron kanssa.

Sain  ekan Rikke-piponi tehtyä! Se on Langin Novenasta, tasan kahdesta kerästä. Lisää siitä täällä. Pipo on tosi kiva, kevyt ja pehmoinen.

Niin kiva, että vois tehdä pari lisää.

Piti vielä piipahtaa Eiran Langoissa hankinnoilla, ettei lanka pääse loppumaan joulunpyhinä. Samasta syystäköhän en voinut Snurressa vastustaa HUIVIlankaa...

Unilintuun ilmestyivät tupsut. Joulumeininkiä.

Oisko siinä nyt toistaiseksi kaikki...

Huomenna alkaa viikon joululoma! Hyvää ja rauhallista joulua korttiprojektin pitsitähtien myötä (ohjeet Caitlin Sainio: 100 heegeldatud lumehelvest)!

Korupajalla

Viime vuonna tehtailin pikkujouluihin joulupallokorviksia, jotka näköjään olivat jääneet dokumentoimatta. Mutta esim tällaisia:

Isommat palloista ovat lasisia, pienemmät muovisia. Prismasta löysin. Pallokorvikset olivat korvissa pikkujouluissa tänäkin vuonna, mutta tuli inspis tehdä muitakin jouluhenkisiä - tosin ei näin leimallisesti - koruja.

Nämä kulta-hopeakoristeiset lasihelmet löysin Figuluksesta Hakaniemen hallista. Niille löytyi kavereita vanhoista varastoista. Hopeanahkapunosnauha on lomareissuostoksia.

Pieniä korupulloja tilasin joskus yön pimeydessä Etsystä. Nyt niille tuli käyttöä: sisällä on pieniä helmiä ja 7 värillistä Swarowskin kristallia.

 

 Rodinoitu ketju täynnä roinaa...

 Muutama silmukkamerkki puolijalokivistä

Hopeanvärinen pallo helisee pehmeästi, tämä on siis tiukukoru.Sopii hyvin hopeanväristen joulupallokorvisten kanssa.

 Työkaverille vuorikristallikorvikset

Ja kristallikukkia pikkulahjoiksi

Nämäkin ovat vähän kuin koruja: ohuesta heijastinlangasta virkattuja tähtiä

Valoa pimeyteen! Onneksi pian on joulu.