Pieniä lämpöisiä

Ihanaa, kun tuli talvi! Tuli kunnon syy tehdä pieniä lämmittäviä neuleita.

Meidän miesväki tykkää paksuista sukista. Perussukkia seiskaveikasta on putkahtanut puikoilta kolmet. Opin taas aika monta asiaa.

1. Jos tekee sukkia raitalangasta, ei auta, vaikka kuinka tarkkaan lavassa syynäisi, että raidat ovat täsmälleen kohdallaan, JOS nimittäin huomaa, kun sukat ovat valmiit, että toisen sukan varsi on yhtä raitakertaa pidempi.

2. Kun sitten päättää, että tekee kahdet sukat, parin näille kummallekin, kannattaa mennä (kai) siihen samaan kauppaan ostamaan toinen kerä samaa värjäyserää. Toisesta kerässä värijuoksut olivat välillä eri pituisia. Ekassa 2-parissa yritin saada - huonolla menestyksellä - raidat kohdilleen, toisessa en enää jaksanut edes ajatella. Varsi jees, mut sitten repee!

3. 100g 7-veikkaa ei riitä meidän miesten sukkiin. Tosi tarkkaan yritin laskea, miten pitkän varren uskallan tehdä. Lopputulos: varsi on lyhyehkö, ja kärjessä on valkoisia yllätysraitoja...

4. Silmukkamäärä on 52 s mun käsialalla, puikoilla 3,5 mm, ei mitään muuta.

Molly-pipon aloitin jo vuosi sitten, mutta se jäi vaiheesen, kun jossain vaiheessa totesin, että siitä tulee liian iso. 

Plus se juttu, josta neuleguru Kristiina oli mulle sanonutkin, että sauma tulee ohjeen mukaan hölmösti eteen, mutta jota en hiffannut ennenkuin aloitin pipon itse ohjeen mukaan. No, oli helppoa, kun lanka, puikot, malli ja reilunkokoinen mallitilkku oli valmiina. Purkuun, ja menoksi uudella silmukkamäärällä, sauma taakse.

Kaverina on Petals-kauluri. Lanka on Cascade 220, Katjun ihana värjäys!

Antarktis-huivi valmistui. Tosi kiva malli näyttävälle langalle. Lanka on tosiaan Lontoon ostoksia, Knit or Dye :-). Bling-bling-lankaa, jonka bling-bling ei juurikaan kuvassa näy. Voit kuvitella.

Tyttärelle vinolapaset, vyötteettömästä, paksusta, ihanan pehmeästä langasta, jonka olen joskus ostanut Pronksista Tallinnasta. Muistaakseni alpakkaa. 4,5 puikoilla.

Malli on viime talven Eiran Langat -lehdestä. Peukalon ja kärkikavennusten ohjeisiin olisin kaivannut tarkennusta. Tässä siis omia virityksiä. Villa Langalla on ohje vastaaviin, mutta peukut oli jo tehty, ja ohje on nyt niin hyvässä jemmassa, että en löytänyt sitä tähän hätään... Ennen seuraavien aloittamista pitää keksiä, missä se on. Malli on tosi kiva!

Tämä on melkein valmis. Armaani toivoi huivia paitansa oheen. Samaa lankaa oli jäljellä liian vähän, mutta tätä oli tarpeeksi tyttären paidan jäljiltä, ja se on väriltään ihan ok. Yhden tuubihuivin olen hänelle jo tehnyt, ja nytkin tarjosin sellaista. Pitkien, suorien huivien neulominen on musta supertylsää: homma ei lopu ikinä, eikä tapahdu mitään. Annoin sovitettavaksi fuksianpunaisen (!) Lucca tweedistä neulomani tuubin. Se tuntui hänestä niin mukavalta, että hän on käyttänyt sitä jatkuvasti viimeisen viikon.

Olen niin ylpeä armaastani, joka ei jumitu vain perinteisiin äijäväreihin! Nyt vain tämä nopeasti valmiiksi, niin saan taas lempparituubini omaan käyttöön :-)