Sukkia matolla?

Käsityöhuoneen matto on ollut valmiina jo hyvän aikaa. Sen halkaisija on 132 cm. Grafiitinharmaata Snurren matonkudetta kului 3 kg - enempää ei ollut saatavilla - ja erinäisten kokeilujen jälkeen päädyin jatkamaan sitä yhdellä vyyhdillisellä vaaleanharmaata ontelokudetta. Se toimi parhaiten. Koukku oli tiukkisvirkkaajalle sopiva, koko 12.

Näiden sukkien neulominen ei mennyt ihan tuubiin. 

Sinänsä olis voinut mennä hyvinkin: lanka on kivaa Vihreän Vyyhdin bambu-villasekoitesukkalankaa, 2,5 100 cm pyöröt, aloitettu kärjestä. Piti taas kaivaa Melissan kirjasta ohje, MUTTA: unohdin, että a) aloitin sukat paksummasta langasta tehdyn lasten kokoisen harjoittelusukan ohjeella ja b) Kristel jo ajat sitten sanoi, että alussa kannattaa tehdä lisäykset joka kerroksella. Sukista tuli tosi teräväkärkiset, varsin eri muotoiset kuin mun Aku Ankka -räpyläni... mutta on se hienoa kuinka neule kuitenkin mukautuu. Tungen jalkani näihin sukkiin joka tapauksssa.

 

Kaverit kävivät Lontoossa käsityömessuilla. En voinut lähteä mukaan , joten lohdutin itseäni pikku nettiostoksilla, mm. näillä Addin Colibri -sukkapuikoilla, joissa jokainen puikko on eri värinen. Tykkään tällaisista arjen pienistä iloista :-)

Neulon niillä sukkia armaalleni, Rico Suberpa Country -langasta, Karnaluksin hankintoja. Tähän lankaan en kyllä sitten olekaan järin ihastunut. Väri on kiva, mutta vähän on muovisen kiiltävää, vaikka kuitusisältö on sukkalankanormia, 75% villaa ja 25% polyamidia. Ekan sukan osuuteen osui yksi solmu ja kaksi kohtaa, jossa osa langan säikeistä oli poikki. Ihan liikaa pääteltävää, kuusi extra-langanpäätä. Yäk. 

Samaisesta Sockenwollenparadisista tilasin samalla pari kerää ihanan räikeää Regian Trend-tweedsukkalankaa. Vähän nikottelin postikulujen kohdalla; 12 egeä, mutta hinkusin tuotteita tarpeeksi, joten laitoin silmät kiinni ja maksoin. Kun lähetys oli tullut muutaman päivän kuluttua suoraan kotiin (onneksi poikani oli kotosalla), en valittanut enää yhtään. Langan vyötteessä muuten luvataan solmuttomuus: Dieses Garn ist knotenfrei!!

Cardiganeja

Aloitin jo viime talvena Piscataquan. Malli oli "pakko saada" -osastoa, ja lanka järjestyi näppärästi Kimmelvillan lopettaessa. Neule edistyi hitaasti mutta varmasti. Itsepäisesti halusin neuloa hihat saumattomasti mukaan. Öööö... ei ehkä ihan 100 % hyvä idea... No, takki valmistui alkukesästä, ja jäi odottamaan lankojen päättelyä, olkapäiden viimeistelyä ja nappeja. Niitä se sitten odottikin  kuukausitolkulla, kunnes eilen tuli inspis tehdä se loppuun. Tietysti siksi, että  halusin kuvata sen omenapuun katveessa :-)

Lanka on Debbie Blissin Blue Faced Leicester Aran, kulutus 615 g, joka tässä näyttää violetimmalta kuin livenä. Sävy on oikeasti punaisempi, luumumpi. Muutama muutos alkuperäiseen malliin: aloitin helmasta vähän isommalla silmukkamäärällä, että saan ahterini mahtumaan neuleeseen, vyötärökavennukset tulivat siinä sitten samalla luontevasti voimakkaammiksi ja  hupun kavennukset tein peruskantapäämetodilla. Vielä kuva hanuristani:

 Tästä tuli kiva vapaa-ajanneule. 

Toimistokelpoisempi versio on Basic Black, mun versio Ravelryssä täällä. Tulin tehneeksi siihen vähän useamman napinläven. Tätä on jo käytetty, ja totesin, että Dropsin Merino Extra Fine on kyllä aika herkästi nöyhtääntyvää. Nypynpoistajalle on siis käyttöä, mutta sillähän siitä selviää.

 Lankaa kului 11 kerää, puikot no 3,75.

 Kissankarvat näkyvät tässä aika hyvin. Olkapäällä taitaa olla näyte niistä!

Kauan sitten Berliinissä... ja häissä viikko sitten

Pitkän blogihiljaisuuden jälkeen täällä taas... on vähän kerääntynyt näitä asioita :-). Neulominen on jatkunut päivästä toiseen, siitä tulee aina parempi mieli. Puran tuotoksia tänne varmaan sit syksyn mittaan, kun nyt olen päässyt taas alkuun.

Kesämatkalla oltiin Berliinissä. Edellisten reissujen lankakaupat jäivät tällä matkalla Loops'ia lukuunottamatta käymättä. Loops oli edelleen paikoillaan Prenzlauer Bergissä, vaikka netistä etukäteen luinkin epäilyjä siitä. Kipaisin nopeasti sisällä, mutta ei ostoksia.

Mutta kaksi tosi kivaa uutta tuttavuutta löytyi!

Boucle on osoitteessa Nassauische Straße 11-12. Tosi kivan näköistä seutua, kauniita rakennuksia ja viihtyisiä katunäkymiä.

Valikoima oli kiva, ja erityisesti siellä minua kiinnostivat Holst Garnin langat. Ne olivat kauniisti esillä vitriinissä. Muutama kerä fuksianpunaista ja limenväristä lankaa matkasi mun lanka-aarrearkkuun.

 Myyjä oli kiva ja keskusteleva.Käy ihmeessä täällä, jos reissaat Berliiniin!

 

Toinen nam... - niin houkutteleva oli WollLust, Mittenwalder Straße 49. Sieltä ostin puikkoja ja muuta pikkutavaraa, ja Katjulle tuliaislankaa (vihreää!).

 Näissä molemmissa lankakaupoissa järkätään myös neuletapaamisia.

 Tältä Wolllust näyttää ulkoa.

Kotomaan valikoimiin pääsin tutustumaan Katjun luona, jossa Zentiinan ihanat langat ja niiden tooosi herkulliset värit olivat varsin vaikeita ohittaa.

Loppukesän olennaisin neuleprojekti on ollut siskontyttären häähuivi. Siihen löytyi juuri oikea lanka Vihreästä vyyhdistä, Lotus fingering. Silkki-kasmir-sekoite, tosi ihana neulottava, ja laskeutuu kauniisti. 

Siitä tuli 170 x 57 cm suorakaidehuivi, jonka reunaan neuloin Damsonin reunuksen ja rivin pieniä lasihelmiä. Kolme vyyhtiä lankaa, ja puikot no 3,25.

 

Häät olivat ihanat ja suloiset. Isä saattaa tyttärensä uuteen elämanvaiheeseen.

  Oi, kuinka kauniita, onnellisia ja rakastuneita he ovatkaan!

Koruverstaalla

Limeä ja

pinkkiä nahkanauhassa.

Lilaa ja helmihattuilua

ja lehtijuttu hopeaketjussa.

Vielä kuppikakkuja korviin.

Viikko sitten oli KIP-päivän juttuja ympäri kaupunkia. Aloitettiin Snurresta

Maton virkkuu oli mielessä. Tummanharmaata kudetta oli Snurressa jäljellä 3 kiloa, saas nähdä, riittääkö se käsityöhuoneen mattoon. Halkaisija pitäisi olla ainakin 120 cm. Jos ei, teen reunaan raidan vaikka vaaleanharmaalla. Koukku no 12 lähti myös matkaan. Päätin loppujen lopuksi tehdä maton spiraalina, vaikka teenkin sen pylväillä. En halunnut kerroksen vaihtumiskohtaa näkyviin. Ihan hyvin sujuu, kun tekee aloitusrenkaaseen ensin pari kiinteää silmukkaa, sitten muutaman puolipylvään, ja jatkaa pylväillä. Sama juttu sitten lopetukseen. Jälki on siistimpi... siis tuo vasemmanpuolimmainen :-)

 Nyt matto on noin metrinen

KIP-päivänä piipahdimme myös Vihreässä vyyhdissä...

... ja jatkoimme Villa Lankaan. Opettelin siellä vinkkelivirkkausta.

Helmiä ja mandaloita

Mandaloita on tosi kiva virkata. Vielä yksi Little Spring Mandala, ja sitten muutama tajunnanvirtaversio. Ne näyttävät hauskoilta mustalla pikkupöydällä. Tai jos niistä kokoaisi seinälle jonkun jutun...

Viime viikonlopuna oli siskonpojan ja kummipojan yo-juhlat. Samana aamuna tuli hinku tehdä juhliin uusi helmikoru. Vähän Pinterest-selailua, ja tästä tuli vintage-henkinen versio. Korvikset olin tehnyt jo ajat sitten, mutta ne olivat just sopivat tämän kaulakorun kanssa. Pikkumusta ja uudet korut päälle, korkkarit jalkaan ja olin valmis juhliin.

Jonkinlainen helmirypälekoru on ollut suunnitteilla kauan, ja nyt löysin siihen(kin) inspistä Pinterestistä.Tuo on muuten nätimpi kaulassa kun helmet laskeutuvat alaspäin.

 Pitääpä katsoa, saisinko aikaiseksi ohjeen tuosta bolerosta... :-)

Marsulle ja mulle

Kaverini Marsu (kirjoissa Marja) löysi Villa Lankasta Alize Bamboo Fine -lankaa, ja lupasin tehdä siitä hänelle huivin - sitten kun kerkeen. No, nyt kerkesin. Taisin aloittaa huivin neljään kertaan, kunnes päädyin vanhaan tuttuun Multnomahiin. Lanka raidoittui selkeästi, ja mallin piti siksi olla aika simppeli. Multnomah sopi minusta langalle vallan mainiosti. Lanka oli mukavaa neuloa, ja tästä tuli hyvin laskeutuva, iisi kesähuivi. Toivottavasti Marsu viihtyy uudessa huivissaan :-). Puikot 3,25, ja lankaa kului yksi kerä.

Villa Lankasta on kotoisin myös tämä laukku: lanka ja Annan tosi kiva malli. Opin uutta: en ollut koskaan aikaisemmin virkannut kohopylväitä. Itse laukun virkkasin jo joskus edellisessä elämässä, mutta koska olen surkea ja haluton ompelija, jotenkin vuorittaminen vain jäi ja jäi. 

Ekassa yrityksessä vuori oli vähän liian iso. Nyt tartuin hommaan uudestaan, ja aika pienellä panostuksella sain sen viimein tehtyä. Jihuu!!

Uuden boleroni kokosin Afrikan kukista. Lanka on Priimasta, Lang Jawoll Magic'ia, jonka väristä tykkäsin. Koukku no 4 tiukkiskäsialalla. Virkkasin kukkia ja puolikkaita, kunnes sain koottua sopivankokoisen pikkuboleron. Virkkasin hihansuihin tasauskerroksen, ja lopun langan neuloin reunuksen 1 o kierrettynä, 2 n - joustinneuleeseen. Kaksi kerää riitti just passelisti.

Olen törmäillyt viime aikoina virkattuihin mandaloihin mm. Pinterestissä. Ne ovat tosi kauniita, ja hirvee inspis tuli kokeilla. Little Spring Mandala löytyi täältä. Tosi kiva malli, ja hauska virkata. Cataniaa ja Cattya on kotona aika monta kerää eri värejä (koukku 3,5). Vielä kun keksisi, mitä näillä tekisi...

Jotain valmista

Zentiinan kurssilla aloittamani mekko on nyt valmis. Idea lähti omakopan kukkaneliöstä, ja loppu on omasta päästä. Zencoast-pohjaväriä kului kaksinkertaisena neulottuna n. 250 g, eli lanka on todella riittoisaa. Pehmeää kuin mikä, ja sujuvaa neuloa.  Zentweed-lankaa on kaarrokkeessa ja helmapitsissä neljää väriä, suunnilleen 100 g yhteensä.

 Taidan viihtyä tässä mekossa!

Krokohuivi oli holdissa hyvän aikaa, mutta nyt urakoin sen valmiiksi. Värikästä Langin Jawoll Degrade -lankaa kulutin kerällisen virkattuun kroko-osuuteen (koukku mun tiukkis-käsialalla no 4). Loput ainaoikein-neuletta, Austerman Stepiä, noin 45 g, puikoilla 3,5 mm. Muotoilin neulottua osuutta lyhennetyillä kerroksilla, että tuo leuan alle tuleva osuus ei ole niin massiivinen.

Samaisesta Austermanin Stepistä 2,5 mm 100 cm pyöröpuikoilla (lyhyempikin olisi hyvin riittänyt) junasukat työkaverin vauvalle.

Ihan pikkuisen olen tehnyt Molla Mills -virkkausta. Villa Lankassa on houkutteleva puuvillalankavalikoima Cataniaa ja vastaavaa Cattya. Mutta, jostain syystä kuviovirkkaus jumittaa mun hartiat. 

Alunperin tuo krokohuivi oli tarkoitus tehdä toisesta Langin Jawollista, mistä jo aiemmin avauduinkin. Se toinen idea oli afrikan kukat, joista pitäisi syntyä pikku bolero.