Edellisen jakson jälkeen tapahtunutta

Laiskan bloggaajan käsityöpäiväkirja jatkuu.

Olimme armaani kanssa keväällä Munchenissä. Ja kun öö... Pfaffenhofenin hoodeille osui, ja vielä sopivasti Wollmeisen aukiolopäivänä, pakkohan siellä oli käydä. Saatoin ehkä vähän tsekkailla aukioloaikoja etukäteen... Olipa kiva paikka :-)

Omat ostokset olivat suunniteltuja (seli-seli). Halusin dk-paksuista violettia lankaa tunikaa varten, ja sitten ehkä jonkun herkkupalan. Check!

Menin Pfaffenhofeniin junalla sateisena aamuna. Jos olisi ollut mukavampi sää, siellä olisi voinut palloilla muutenkin. Se oli soma pieni kylä, jossa oli joki keskellä. Asemalla junaa odottaessani törmäsin herraseurueeseen, jotka olivat menossa Muncheniin. Kaikilla päällä lederhosenit, hatut ja puolipaljaat sääret. Nilkkasukat ja sit tämäntyyppiset pikkusäärystimet... tosin vielä hienommat, palmikkoneuleiset, ohuesta langasta. Ei millään pokka pitänyt alkaa zoomailla kameran kanssa herrojen sääriä, joten tässä kuvituskuva aiheesta.

Yllättävän paljon katukuvassa näkyi lederhoseneita. Ei kyl ostettu Karille.

Ja sit... viime aikoina valmistuneita töitä. 

Toinen Stephen-huivini ever. Dotted rays. Tähtilankana tuo kirjava etanalanka Lentävästä Lapasesta, ja muut muhkeasta lankavarastostani. Mietin  matkan varrella, miten esim. kierteeltään hyvin erityyppiset langat tässä toimivat, mutta ei siitä ongelmaa tullut. 

Lisää tietoja ja kuvia täällä >>

Kindness-huivi oli mulla tosi pitkään mielessä. Malli on musta tosi kiva ja kaunis. Yhdestä sukkalankavyyhdistä yritin sitä tehdä jo aikaisemmin, mutta lanka loppui ärsyttävästi kesken, eikä käyttämääni Punta Yarnsin lankaa saanut enää mistään lisää. Okei, yksi vyyhti ei riitä. Muistin viime kesän reissulta Trieristä ostamani pitsivahvuisen Langin Lace Colorin, mutta sitäkin oli vain kaksi kerää. Hätä keinot keksii. Neuloin langan kaksinkertaisena, ja kun tuli tumma kohta, vaihdoin pariksi tummanturkoosia Rowanin Fine Lacea.

Konsepti toimi ihan hyvin. Lankaa kului yhteensä 110 g, joten jep, tämä viritys oli tarpeen. Kiva huivi siitä tuli!  Tässä se on Räveltämössä>>

Meille syntyi sukuun vauva, ensimmäinen lapsenlapsi mun siskolle!! Ihana pieni poika syntyi toissapäivänä. Sain tehdä äitiyspakkauksen :-). Tuore äiti oli toivonut olkaimellista vauvapussia, ja tein siihen oheen villatakin, myssyn, junasukat ja sukat äidille. Täällä lisää >>

Onnea ihanalle perheelle!

Ja siis hei, munkin oli pakko kokeilla kutistemuovilankakeriä. Kiva tehdä, ja lopputulos tosi hieno :-). Läpikuultava materiaali on ostettu HobbyPointista. Kerien korkeus on reilu 2,5 cm, ja aion tehdä näistä korviksia ja silmukkamerkkejä. Kiitos Seijapeelle ohjeen jakamisesta, se on täällä >>

 

Ihan pakko neuloa huppari

Olen viime aikoina penkonut lankavarastojani, ja todennut, että en todellakaan tarvitse lisää lankaa. Kunnes... vastaan tulee ohje tai idea, johon lankavarastossani ei oikeasti ole mitään sopivaa...

Tuli hinku tehdä Meiju Knitsin Silversmith. Siihen tarvitaan aika paljon lankaa. Minusta ehdottomasti vaaleaa, että kuvio näkyy. Yhden lauantai-illtayön pimeydessä sitten laitoin viestiä Soukan Menitaan Dropsin tarjous-Nepalista, ja heti seuraavana maanantaina olin koputtelemassa ovella. Ei ollut kallista, sanon puolustuksekseni. Sain lankani, ja pääsin aloittamaan.

Nyt on valmista. 4,5 mm puikoilla, vajaa 18 kerää Nepalia.

Vähän modasin. Halusin neuleeseen vetskarin, ja tein etukappaleiden reunaan icordin. Kroppamuokkaukset oman mielen mukaan, ja huppu erilainen kuin mallissa.

Eilen illalla huppari valmistui, ja tänään se oli testikäytössä kävelyreissulla Pikku-Huopalahti - Kuusisaari - Lehtisaari - Kaskisaari -Lauttasaari (Mutterikahvilapysähdys) - Ruoholahti. Tikkiliivi oli tuulensuojana. Oli just sopivan lämmin. Aika kiva tästä kyllä tuli :-).

Kaulassa oli Risteilyhuivi, neulottu Lentävästä Lapasesta löytyneesta Malabrigo Sockin Aniversario-sävystä.

Pääsiäistä!

Mun veerat

Garderoobiini on ilmestynyt kaksi Veera Välimäki -neuletta. Ekaksi valmistui Snug. Neuloin sen Eiran Lankojen ystävämyynnistä ostamastani Langin Merino 120stä. Joka sitten näytti kiusallisesti loppuvan kesken... onneksi sain sitä lisää Snurresta, ja kolmesta ostamastani varakerästä kulutin yhden vajaan kerän. Mutta sain neuloa stressittömästi :-)

  

Paitsi kun sain neuleen ekaa kertaa valmiiksi, ja kiskoin sen päälle, totesin, että näytin siinä pötkylältä. Oli liian väljä mulle empire-linjan kohdalta. Aina ei voi voittaa. Purin - pärvöötin siis - kainaloihin saakka, ja tein omat hyväksi havaitsemani muotoilut: rintavarustuksen korkeimman kohdan jälkeen kunnon kavennukset, sitten pieni pätkä, max 5 cm suoraa, ja sitten kunnon lisäykset, ettei kiristä pepusta.

Snug on takaa pidempi, tosi käyttömukava ja iisi tunika. Tykkään.

Puikot 4 mm, reunuksissa 3,5 mm. Lanka Lang Merino 120. Vaaka väitti painoksi 480 g, mutta 10 kerää ei riittänyt, tarvitsin 11.

Sitten Laneway. Olin jo aloittanut sen vuosia pihtaamastani tummasävyisestä ruskea-vihreästä Hand Maidenin Casbahista, kun olin joskus yön pimeydessä kekannut, että se tarvitsee ehdottomasti raitalangaksi hempeän vaaleanpunaisen. Löysin netistä. Sitten näin Lentävän Lapasen Tainalla valmiin Laneway-version, ja siitä inspiroituneena jatkoin omaani.

Muokkasin mallia: lisäsin vähän enemmän väljyyttä hihojen yläosaan, tein omat vartalomuokkaukset, jätin taskut pois ja tein koko helman raidallisena. Tykkäsin enemmän raitapinnasta kuin pelkästä tummasta langasta. Joku sanoi tosi osuvasti, että vaaleanpunainen rikkoo hyvin maastovärisyyden. Just siitä oli kyse: camo ei oo mun juttu.

Puikot 3 mm, reunuksissa 2,75 mm. Lanka Hand Maiden Casbah. Vyyhdit ovat 115 g painoisia. Käytin kolme pohjavärivyyhtiä ihan loppuun, vaaleanpunaista jäi 30-40 g. Kokonaispaino 430 g.

Mä niin viihdyn tässäkin!

Iloisena Naimasta

Lämpenin vähän hitaasti Naima-villatakille, mutta Mirellan ja Jaanan kommentit kuultuani innostuin minäkin. Lankavarastostani ei sopivaa lankaa eikä ainakaan määrää tuntunut löytyvän, joten sain hyvän syyn ostaa lisää... Hain Naimaan aika kevyttä lankaa. Löysin De Rerum Naturan Gilliatt-langan, jota muistin nähneeni jollakulla livenä Puikkomaisterin neulebaarissa. Ekolanka, iso metrimäärä 270 m / 100 g, ja neuletiheys just sopiva 19 s/10 cm 4,5 puikoilla.

Ihana lanka, kiva elävä harmaa väri, ja malli tosi kiva neuloa. Neuloin takin A-linjaisemmaksi kuin mallissa jatkamalla helmaan saakka reikärivit niin, että tein joka toisen langankierron neulomatta viereisiä silmukoita yhteen.

Uskonpuute kyllä painoi päälle taskujen kohdalla: mietin pääni puhki, teenkö niitä ollenkaan, aloitinko tekemisen väärässä kohdassa, ja tuleeko niistä epäpukevat tai hölmön näköiset. Ei tullut. Ihanat on taskut ja ihana koko takki! Tarkemmat tiedot Ravelryssa.

 

Sitä kyllä mietin, olisiko Ankestrick nimennyt mallin Naimaksi, jos olisi tiennyt ...

Jouluneulominen jatkuu tulenvärisen joulukalenterihuivi Satakielen parissa, ja joulusukkanikin ovat vielä vaiheessa. Flying Swallows -mallin ohje on youtubessa täällä. Tosin tein kuvioon välikerroksia: yksi kerros kahdella värillä, sitten lehdyköiden neulontakerros ja kaksi välikerrosta. Ehkä parit joululahjat vielä myös, ettei jää viime tinkaan.

Mutta, tässä vaiheessa toivotan sinulle ihanaa joulua ja loistavaa ensi vuotta :-)!

Lahjaksi - kerrankin

Taidan olla tunnettu siitä, että neulon yleensä itselleni... Silloin tiedän, että neuleen saaja on aina iloinen ja tyytyväinen, ja arvostaa kovasti nähtyä vaivaa :-).

Mutta, tosi kiva on tehdä neuleita lahjaksi tärkeille ihmisilleni, erityisesti silloin kun tiedän, että lopputulos sopii saajan makuun. Tänä syksynä niitä on syntynyt tavallista enemmän.

Kesällä ystävättäreni täytti pyöreitä, ja annoin hänelle lahjakortin, jossa lupasin neuloa hänelle toivehuivin. Syksyisenä viikonloppuna selasimme malleja ja värejä. Malabrigo Sock valikoitui langaksi, ja malliksi Ruusupuu.

Rikke-pipoja olen tehtaillut 20+-porukalle. Juttu alkoi siitä, kun viime jouluna vein grafiitinharmaan Rikken kummitytölleni. Hän oli tykännyt siitä, mutta pipo katosi. Hän pyysi minua tekemään uuden. Sitten musta tyttärelle, tummanpunainen pojalle ja tyttären poikaystävälle ja perusharmaa kummitytön veljelle. Oma fuksianpunainen on jonossa. Langin Novenasta kaikki, silmukkamäärä 115, ja puikot no 3 ja 4.

Siinä samassa kysyin toiselta siskontytöltä, tarvitsisiko hänkin pipon. Ei, mutta villasukkia on tosi vähän. Nyt on yhdet lisää, sovellus Tincanknitsin Rye-sukista

Samalla idiksellä armaalleni punaiset sukat, ja tasa-arvon vuoksi myös pojalle Polkka-perussukat...

... ja aikuisten junasukat samoille tyypeille samalla perusteella.

Ohje on täällä.Tosin käytin silmukkamäärää 52 tai jopa 48 miesten sukkiin 7-vaikka-paksuisella langalla.

Jossain vaiheessa sain kutsun ihaniin juhliin: entisen työkaverin yhdistettyihin kihlajaisiin, tupaantuliaisiin ja pikkujouluun. Ajattelin tehdä pariskunnalle sukat, mutta sihen olisi pitänyt kysyä kengännumerot. Päädyin siksi huiveihin. Risteilyhuivimuunnos Lanitiumin merinosukkalangasta for her...

... ja tuubihuivi Colinetten Art -langasta for him

Vähän vielä korujuttuja: Pikkujoululahjaksi silmukkamerkkikoru, enkeleitä riipukseksi kaulaan tai joulukuuseen, ja muutama riipus ystävän pyynnöstä

Halusin osallistua Suomi 100 vuotta -vauvasukkaprojektiin. Maija-langat tarjosi Lankamaailma.

Siinäpä näitä! Nyt viimeistelemään omaa Naimaa :-)

Mukavaa joulunodotusta!

Raitapaitoja

Jo hyvän aikaa sitten valmistui mun versio Ravellosta. Langat ovat matkamuistoja, pinkki ja kirkkaanvihreä Berliinistä Bouclesta ja tummanvihreä Amsterdamista Stephen&Penelopesta. Lanka on Holstin Supersoftia, jonka nimi mua aina vähän hihityttää, kun se ei oikeasti ole erityisen pehmeää. Mutta kevyttä on, ja superriittoisaa, ja tarpeeksi pehmeää minulle.

Tein paitaan vyötärömuotoilut. Erityisesti tykkään tuosta kaula-aukosta, joka on erittäin simppeli. Totesin, että Ruusupuu-huivini natsaa tosi hyvin paidan väreihin. Vahingossa.

Jotenkin raidat nyt kiehtovat. Aika paljon olen tehnyt raitahuiveja, ja toisen raitapaitani, vähän Ravelloa paksumman, sain tänään kuvattua HAMin psykedeelisessä Yayoi Kusama -näyttelyssä.

Raidoitus saattaa muistuttaa Ravelloa... Tässä oli kuitenkin lähtökohtana se, että löysin Priiman ystävämyynnistä keväällä (?) ihanan pehmoista Debbie Blissin Rialto dk:ta, mutta tumman punaviolettia lankaa oli jäljellä liian vähän paidaksi. Ostin sitten kolmea muuta väriä: harmaata, vaaleanpunaista ja hentoa vaaleanturkoosia. Niitä sitten hauduttelin aikani, ja neuloin tällaisen raitapaidan. Takahelma on pidempi. Tein sen lyhennetyillä kerroksilla: raidat ovat takana leveämmät kuin edessä.

Rentoja, käyttömukavia paitoja, Viihdyn näissä oikein hyvin!

Vieläkin lisää

Kiitos kommenteista edelliseen postaukseen. Kiva kuulla teistä täällä <3!

Paitsi että pöh, mokasin edellisen postauksen Nurmilinnun langan kanssa. Uncommonia se oli eikä Fyberspatesia.

Huivit-osio jatkuu... Tyttären huivi valmistui, ja käytin siihen koko puoli kiloa lankaa. Enpä ole ennen näin massiivista huivia tehnyt. Mutta kiva siitä tuli, tytär oli tyytyväinen, ja kuulemma samanlainen kelpaisi myös armaalleni. 

Ruusupuu on kuvattu. Damn, värit näyttävät liian hailakoilta. Huivi on kiva! Pingotettuna koko on reilu, 215 x 44 cm. Lankaa kului 187 g.

Ja Nurmilintu kans. Tämän koko pingotettuna on 200 x 36 cm, ja langankulutus 94 g. Tähän tehdään lopetusreunaan nirkkopäättely, ja virkkasin sitten toiseenkin vinoon reunaan nirkot symmetrian vuoksi.

Tänään lähden käsityöristeilylle. Anna Kuduja suunnitteli sinne Risteilyhuivin, joka tuli mulle kuin tilauksesta: haussa oli juuri neutraali malli neutraalin väriselle huiville. Sellaiselle, joka sopisi asuun kuin asuun. Reilu kaksi kerää harmaata Regian 4-fädig-tweediä, puikot 4,5 mm, ja lopputuloksena reilunkokoinen (225 x 52 cm) rento huivi.

No nih, pian lähden. Stig ombuuurd!